Yliopistoon johtavat koulut
Alla olevassa luettelossa aloittavan vuoden 1853 ylioppilaat tulivat olemassa olleista ja vuosia toimineista kouluista eli Turun, Vaasan, Kuopion, Viipurin ja Porvoon lukioista sekä Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta. Muut koulut olivat tarkasteltavana aikana perustettuja. Alla merkityt vuosiluvut eivät viittaa koulun perustamiseen vaan siihen, milloin kouluista tulivat ensimmäiset ylioppilaat. Pienehkö joukko ylioppilaita tuli vuosittain jostakin koulusta saadulla yksityisellä todistuksella. Tähän saattoi olla erilaisia koulunkäyntiä pitkittäneitä ja koulumenestystä heikentäneitä syitä, kuten varattomuus, sairastelu, asuinpaikkakunnan ja koulunvaihdokset.
1853: Abo gymnasium/1873 elementarläroverk/1874 → lyceum
1853: Vasa gymnasium/1873 elementarläroverk/1874 → lyceum
1853: Helsingfors privatlyceum
1853: Kuopio gymnasium/1873 elementarläroverk/1874 → lyceum/lyseo
1853: Viborgs gymnasium/1864- elementarläroverk/1874 → lyceum
1853: Borga gymnasium/1873 elementarläroverk/1874 → lyceum
1859: Tavastehus gymnasium/1873 elementarläroverk/alkeisopisto
1865 Jyväskylän alkeisopisto/1874 → lyseo
1866 Uleaborgs elementarläroverk/1874 → lyceum
1868 Helsingfors normalskola/1874 → (Svenska) normallyceum (myös suomenk. osasto 1867–72)
1879: Helsingin alkeisopisto/ 1887 →Suomalainen normaalilyseo (Norssi)
1879: Helsingfors reallyceum
1879: Hämeenlinnan alkeisopisto/ →normaalilyseo 1880–1887, lyseo 1888–
1880: St Michels lyceum/Mikkelin lyseo
1880: Suomen kadettikoulu (Hamina)
1881: Oulun suomalainen yksityislyseo/ 1890– lyseo
1883: Kuopio privatlyc. (Sv. privatlyc. i Kuopio)
1887: Turun yksityislyseo/ 1888 → lyseo
1887: Porin yksityislyseo/ 1891 → lyseo
1888: Fredrikshamns privatlyceum
1888: Vaasan yksityislyseo/1892 →reaalilyseo
1888: Viipurin suomalainen lyseo
1890 Nya svenska samskolan i Helsingfors
1890: Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors
1890: Nya svenska läroverket i Helsingfors
1892: Tampereen reaalilyseo
1892: Abo reallyceum
1892: Savonlinnan reaalilyseo
1892: Oulun lyseo
1893: Joensuun lyseo
1894: Heurlinska skolan, (Abo)
1895: Helsingin suomalainen yhteiskoulu (SYK)
1896: Abo samskola
1897: Privata svenska flickskolan i Helsingfors
1897: Turun yhteiskoulu
1899: Helsingin suomalainen reaalilyseo (Ressu)
1899: Abo flickskola
1899: Turun jatko-opisto
1899: Tampereen tyttökoulu (jatkoluokat)
1899: Viipurin reaalilyseo
1899 Svenska fruntimmerskolans i Abo fortsättningsklasser
Suuri osa 1850-luvun ylioppilaista tuli yliopistoon yksityishenkilöiden antamilla todistuksilla. Tämä laajaksi paisunut järjestelmä ("ylioppilasleipomot") ei miellyttänyt viranomaisia. Kun vuoden 1852 statuutit edellyttivät julkista koulupohjaista valmistumista, pääsy yliopistoon yksityistodistuksilla kuihtui 1850-luvun kuluessa. Viimeiset yksityisen todistuksen saaneista kirjoittautuivat yliopistoon kevätlukukauden 1859 aikana.
Venäjän Keisarikunnan muista osista Suomen yliopistoon tuli 1853–1899 22 ylioppilasta, näistä 7 Tarton yliopistosta (mm. Oskar Kallas) ja loput 15 Pietarista. Suurimmalla osalla oli suomalaista taustaa. Ruotsista tuli neljä ylioppilasta Upsalasta, pari Tukholmasta, yksi Uumajasta ja yksi Karlstadista; joukossa oli pari naistakin. Kööpenhaminan yliopistosta tuli Einar Lange, Leipzigin yliopistosta kaksi Hackmania, jotka olivat veljeksiä. Kuvanveistäjä Walter Runebergin poika tuli Pariisista kotimaahan opiskelemaan. Tulijoita oli 1860-luvulla puolitusinaa, 1870-luvulla vain yksi (Tengén Tartosta 1879). Vasta 1880- ja 1890-luvuilla tapahtui vilkastumista, mutta ei niin paljon, että sillä olisi ylioppilaiden kokonaismäärän kasvuun verrattuna ollut huomiota herättävää merkitystä.