Tiedot
Yo Uppsalassa 27.8.1625 Simon Kexlerus Simon Svenonis, Nericius U7. * Edsbergissä 29.12.1602. Talollisen poika Edsbergin pitäjän Kexlen kylästä. Örebron koulun oppilas 1621. Ylioppilas Uppsalassa 27.8.1625 Simon Suenonis Nericiensis | Kexlerus. Profess. Aboënsis. Respondentti Uppsalassa 7.1.1632 pro gradu, pr. matem. prof. Mart. Er. Gestrinius. FM Uppsalassa 13.3.1632. Matka Saksaan ja Belgiaan. Ylioppilas Leidenissa 10.10.1633 Simon, Swenonis filius, Kexlerus Suecus. 28 [ann.], T. et Mat. Preeses Uppsalassa 21.6.1637. Vihitty papiksi Strängnäsin hiippakunnassa 15.12.1639. — Närken maakunnan inspehtori 1643, Närken ja Vermlannin 1653, Närken, Vermlannin ja Taalainmaan 1665. Fil. tiedek. promoottori 1643 ja 1661. — Strängnäsin lukion matematiikan opettaja 1635. Uppsalan yliopiston apulainen 1637. Turun akatemian matematiikan professori 1640, samalla Turun tuomiokapitulin jäsen 1640–69 ja palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherra 1651. Akatemian rehtori 1644–45, 1655–56 ja 1666–67. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1648. † Turussa 22.3.1669.
Pso: 1641 Ingeborg Elisabet Gerzlinius († 1681).
Poika: Hevaan kirkkoherra Anders Kexlerus 1123 (yo 1655/56).
Poika: Erik Kexlerus 1748 (yo 1665).
Poika: Lars Kexlerus 1872 (yo 1666/67).
Vävy: Kemiön kirkkoherra, FM Anders Pryss 1154 (yo 1656/57, † 1689).
Sukulainen: Erik Biningius 1054 (yo 1654/55).
Viittauksia: KA valtakunnanregistratuura 27.2.1643 f. 29 (Till procancellarium, Rectorem, Decanos och samptlige professores vthi Academien i Åboo, om potestate creandi Magistros), 6.10.1647 f. 338 (Öpet breef för professoren i Åbo M:r Simon Kexleri, att niuta ett hemman, som han af Öde vptagit hafwer, uthi sin lijfztijdh och hustrus änkeståndh ... uthi Pargas Sochn och Skärmola by), 17.7.1651 f. 196 (Collation för Mag:r Simon Keklero på Pike försambling i Åbo Lähn), 7.9.1664 f. 314 (Till Landzhöfdingen H. Erich von der Linde, för M:r Simon Kexlero om gieldh), 25.6.1669 f. 100 (Till Cam: Coll: för Professorens M. Simon Kexleri änkia); KA mf. ES 1746 (cc 5) Paraisten käräjät 26.–27.10.1642 f. 424 (Höglärde M. Simon Kexlerus Matheseos professor, gifwer retten tilkenna, hur nu såsom han hafwer, af Leuptenanten Olof Langh kiöpt och afhandlat Storimälo hemman för 100 D:r Sölf M:t). — I. R. Wallenius, En gammal urkund om slägten Wallenius i Finland (1862) s. 15; Album studiosorum academiae Lugduno Batavae 1575–1875 (1875) s. 257; R. Hausen (utg.), Diarium Gyllenianum eller Petrus Magni Gyllenii dagbok 1622–1667 (1880–82) s. 134, 145, 162, 176, 217, 238; C. v. Bonsdorff (utg.), Kyrkorådets i Åbo protokoll 1675–1689 (1889) s. 50; Uppsala universitets matrikel I 1595–1700 (utg. A. Andersson et al., 1900–11) s. 38; R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 201 (9.10.1681, ‡ sal. m. Kexleri enckia); J. Lagerholm, Södermanland-Närkes nation (1933) s. 28 #138; Akademiska konsistoriets protokoll II 1637–1640 (Uppsala 1969) s. 287 (5.5.1640, precibus finitis, talte Pro-Rector M. Bring. medh Dominis Professorib. som tilstädes wore i kyrkian och berättade M. Simonem Kexlerum haffwa begiärat bekomma stipendium för adiunctura theologica nu för nästkommande Michaelis termin, oansedt han här inthet widare widh Academien kan wistas, mädan han haffwer bekommit vocation till professionem matheseos i Åboo Academia, som nu aff nyia funderat ähr. Respondebatur: Mädan icke allenast Adiuncti uthan och studiosi pläga bekomma, när the haffwa warit nogot in på terminen, som the begiära före, kan och honom det samma inthet förwägras, hälst mädan han så länge in på terminen här widh Acad. warit haffwer). — J. Schefferus, Svecia literata (1680) p. 227; J. H. Lidén, Catalogus disputationum I. Disp. Upsalienses (1778) p. 208, 286; C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 78; J. J. Tengström, Chronologiska förteckningar och anteckningar... (1836) s. 116; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #154G, 157G, 2066–2090P, 2068G, 2912D, 3941D, 3953G, 4330D; E. Matinolli, Turun tuomiokapitulin matrikkeli (1976) s. 103; G. Elfving, Matematiikka Turun yliopistossa 1640–1713 ja algebran tulo Suomeen. Collegium scientiae. SKHST 125 (1983) s. 163; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 43; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #804H (‡), 1035, 1530, 1711G, 2113G, 2115G, 2135–2167, 2627H (‡), 3998, 3999, 4000, 4262; M. Collmar och A-M. Lenander Fällström, Strängnäs stifts herdaminne. Del 3 (2000) s. 87; Suomen kansallisbiografia 5 (2005) s. 127; Biografiskt lexikon för Finland 1 (2008) s. 408; V. P. Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 83 (2012) s. 128 (TRO 29.3.1647: Professori Simon Kexlerus vaati, että hänen anoppinsa Margareta Nilsintytär, joka aikoi kolmanteen avioliittoonsa Kristian Elephantin kanssa, erottaisi hänen vaimonsa ja lankonsa Ananiaan isänperinnön pesästä. Anoppi oli jo myynyt perheen maaomaisuuden Ruotsissa sekä tallipihan Turussa. Lesken toinen mies oli ollut Måns Henrikinpoiika, jolla oli jo edellisestä avioliitostaan poika Olof. Perunkirjoitus Kexleruksen vaimon ja langon Ananiaan isän Andreas Gersliniuksen jälkeen oli pidetty Sigtunassa vuonna 1640. TRO 19.6.1647, TRO 10.2.1649, TRO 21.2.1649, TRO 3.3.1649, TRO 14.3.1649).
Päivitetty 19.12.2012.
Lähdeviite
Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Simon Kexlerus. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=U7>. Luettu 16.5.2024.
Ks. myös viittausohje.
Tiedot Laguksen ja Carpelanin matrikkeleissa
Ei esiinny aiemmissa matrikkeleissa.