Aluksi

Esimerkkisivu Laguksen matrikkelista.

Turun akatemian vanhin opiskelijamatrikkeli vuosilta 1640–1817 tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. Palolta säästyneen aineiston avulla Vilh. Lagus rekonstruoi 1800-luvun lopulla teoksen Åbo akademis studentmatrikel å nyo upprättad (1889–1895). Työn laajuudesta ja lähdeaineiston hajanaisuudesta johtuvan työläyden takia siihen jäi runsaasti puutteita ja virheitä, joiden takia ilmestyi vielä täydennysosa (1906). Myöhemmin 1900-luvun kuluessa merkittäviä täydennyksiä julkaistiin mm. osakuntien matrikkeleiden muodossa, mutta koska ylioppilaat ja heidän myöhempi toimintansa eri aloilla ovat hyvin keskeisessä asemassa maamme historiankirjoituksessa, löytyy täydentäviä tietoja lähes kaikesta aihepiiriä sivuavasta kirjallisuudesta.

Nyt valmistunut Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 on eräänlainen satavuotispäivitys Vilh. Laguksen matrikkelille. Sen keskeisenä toimitusperiaatteena on ollut, että vanhan Laguksen matrikkelin ilmoittamiin tietoihin ei ole luotettu ilman tarkistuksia, vaan kaikki keskeiset opintotiedot on pyritty verifioimaan primaarilähteistä. Ilman nykyisen tietotekniikan mahdollistamia systemaattisia työmenetelmiä tällainen hanke olisi ollut työmäärältään ylivoimainen. Tietokoneen valjastaminen työlään ja mekaanisen kirjanpidon hoitamiseen mahdollisti tarkistustyön, joka on kerta toisensa jälkeen todistanut tarpeellisuutensa paljastamalla lukuisia korjauksia aiemmin julkaistuihin tietoihin. Yliopiston arkistoaineistoon ja Turun akatemian vanhaan kirjallisuuteen nojautuvien perustietojen täydentämiseksi on käyty systemaattisesti läpi keskeisimmät 1900-luvulla julkaistut tutkimukset, kuten sukuselvitykset ja matrikkelit. Koska vain osalle ylioppilaista on aiemmin julkaistu kattava ja virheetön matrikkeliteksti, on ylioppilaiden syntymää, elämänvaiheita, kuolemaa ja perhesuhteita koskevat tiedot pyritty selvittämään kirkonkirjoista sekä muista sukututkimuslähteistä.

Vanhimmista säilyneistä yliopistolähteistä keskeisimpiä ovat henkilöhakemisto Index ja eräiden osakuntien matrikkelit, joiden vanhimmat tiedot on aikanaan osittaisesti kopioitu palossa tuhoutuneesta opiskelijamatrikkelista. Niistä päätellen palanut Turun akatemian matrikkeli on ollut tietosisällöltään hyvin samankaltainen kuin Uppsalan yliopiston vanhin opiskelijamatrikkeli 1595–1817, joka on julkaistu painettuna (Uppsala universitets matrikel, 1900–1960). Siinä rehtorin vaihtumisesta kertovan väliotsikon jälkeen on lueteltu kyseisellä rehtorikaudella otetut ylioppilaat ja heidän kirjoittautumispäivänsä. Nimet on kirjoitettu latinankielisessä muodossa varustettuina maakuntaa osoittavalla määreellä. Turun ylioppilaiden tiedot eivät ole enää näin tarkasti selvitettävissä, vaan esimerkiksi tieto kirjoittautumispäivästä on usein lopullisesti menetetty. Lisäksi ensimmäisille vuosikymmenille syntyy huomattava systemaattinen virhe siitä, että kaikkien sukunimettömien ylioppilaiden kirjoittautumisesta ei ole säilynyt mitään merkintää. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että yli puolella Uppsalan yliopistoon vuonna 1640 otetuista ylioppilaista ei ollut vielä sukunimeä.

Vuosina 1640–1852 sanalla ylioppilas (student) tarkoitetaan yksinomaan yliopiston opiskelijaa. Ylioppilaat olivat siis läpäisseet yliopiston pääsykuulustelun, mutta eivät nykyisen kaltaista ylioppilastutkintoa, joka syntyi vasta vuoden 1852 yliopistostatuuttien myötä. Vanhoissa lähteissä esiintyy myös termejä, jotka aiheuttavat helposti sekaannuksia. Sanasta opiskelija (studerande, stud.) ei voi päätellä, tapahtuiko opiskelu yliopistossa, muussa oppilaitoksessa vai yksityisopettajan johdolla. Latinankielinen studiosus tarkoittaa useimmiten ylioppilasta, mutta poikkeuksiakin on, kuten pharmaciæ, chirurgiæ ja geometriæ studiosus.

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 korvaa seuraavat aiemmin painettuina julkaistut teokset: Vilh. Lagus, Åbo akademis studentmatrikel (1889–1906) ja Tor Carpelan, Helsingfors universitets studentmatrikel 1828–1852 (1928–1930). Ne ovat molemmat luettavissa myös verkkojulkaisun kautta. Seuraavilta vuosilta ovat käytettävissä Veli-Matti Aution toimittamat painetut ylioppilasmatrikkelit 1853–1868 (1971) ja 1869–1885 (1996).