Index

Esimerkkisivu Indexistä.

Index in matriculam Academiæ Aboensis (HYK ms. A.III.22) muodostuu aakkostetusta henkilöhakemistosta s. 1–215 sekä luettelosta, johon on kirjattu akatemian rehtorit ja kullakin rehtorikaudella matrikkeliin kirjoitettujen ylioppilaiden lukumäärät s. 216–222. Vastaava taulukko on julkaistu kahdesti ennen Turun paloa: Pehr Kalm, Magnis litterarum patronis (1766) ja And. Joh. Lagus, Oratio (1811). Niihin painetut lukumäärät eroavat hieman Indexin rehtoritaulun luvuista.

Hakemistossa on mukana noin 12000 ylioppilasta, joiden nimien perässä mainitut sivunumerot viittaavat palaneeseen opiskelijamatrikkeliin (Album). Tämä sivunumero on ensiarvoisen tärkeä tieto ylioppilaaksi tulon ajoittamista varten. Vertaamalla sitä Indexin lopussa olevaan rehtoritaulukkoon, saadaan selville millä rehtorikaudella kirjoittautuminen tapahtui. Edelleen käyttämällä vertailukohtina muissa lähteissä mainittuja kirjoittautumispäiväyksiä, voidaan päätellä kutakin sivunumeroa vastaava aikahaarukka, joka on 1600-luvulla tyypillisesti useita kuukausia ja 1700-luvun lopulla toisinaan vain joitakin päiviä. Päättelytyötä vaikeuttaa se, että asiakirjoista löytyy keskenään ristiriitaisia päiväyksiä ja myös Index sisältää runsaasti kopiointivaiheessa syntyneitä virheitä. Usein sivunumero riittää erottamaan syys- ja kevätlukukaudella kirjoittautuneet, mutta varsinkin 1600-luvulla niiden väliin jää runsaasti talviylioppilaita, joita ei pysty varmuudella ajoittamaan kummankaan kalenterivuoden puolelle. Kesäylioppilaiden kohdalla ei vastaavaa ongelmaa kevät- ja syyslukukauden erottamisessa ole, koska kirjoittautumislukukausi määräytyy rehtorikauden mukaan. Rehtori vaihtui kerran vuodessa, usein juhannuksen tietämillä, mutta eri vuosina rehtorinvaihdoksen ajankohta saattoi vaihdella kuukausilla. Kirjoittautumisia on tapahtunut ympäri vuoden, mutta vilkkainta aikaa oli yleensä koulujen päättymisen jälkeen kevätlukukauden lopussa.

Index on kirjoitettu kahdelle palstalle, joista toisen, yleensä sidoksen puoleisen palstan, kirjoitti rehtori Johan Leche vuonna 1760. Tälle palstalle merkityt ylioppilaat ovat kirjoittautuneet vuosina 1640–1760 ja heillä on viittaus sivunumeroille 1–471. Lechen kirjoittamasta osuudesta on selvästi havaittavissa, että vanhojen käsialojen tulkinta on tuottanut hänelle vaikeuksia. Tästä kielivät monet virheet, kuten ”Svelenius Laur. Usloens.”, jonka voidaan Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin vertaamalla päätellä olevan Sacklinius Laurentius Uhloensis. Nämä virheellisinä pidettävät sanat on Indexin puhtaaksikirjoituksen yhteydessä varustettu ¿-merkillä.

Edelleen Lechen laatimasta osuudesta on huomioitava, että se on epätäydellinen. Lähteen systemaattisuuden kannalta vakavimman puutteen muodostavat ensimmäisinä vuosikymmeninä ilman sukunimeä matrikkeliin kirjoitetut ylioppilaat, joista Leche on ottanut mukaan vain muutamia aakkosten alkupään nimiä, kuten Abrahami, Andreæ ja Benedicti. Tämän seurauksena ylioppilasmatrikkelista jää puuttumaan sellaisia sukunimettömiä ylioppilaita, joiden isännimi on Caroli, Erici, Johannis jne. Voidaan arvella, että tässä pois jääneiden ryhmässä on yliedustettuna esimerkiksi talonpoikaisylioppilaita, koska papin pojilla oli tällöin jo yleensä sukunimi. Jo 1680-luvulla lähes kaikilla uusilla ylioppilailla oli sukunimi tai sellainen annettiin kirjoittautumisen yhteydessä ja tätä myöhemmältä ajalta Indexin puutteet ovatkin satunnaisempia. Johan Bilmark on helposti tunnistettavalla käsialallaan lisännyt Indexiin joitakin Lecheltä pois jääneitä jakson 1640–1760 ylioppilaita.

Johan Lechen tyhjäksi jättämälle palstalle ovat myöhemmät rehtorit aika ajoin lisänneet vuosien 1760–1816 ylioppilaita. Palsta on käynyt ahtaaksi ja nimiä on lopulta lisätty rivinväleihin. Osa myöhemmistä kirjoittajista on aakkostanut nimiä eri tavalla kuin Leche, joten samaa sukunimeä tavataan usein monen sivun päässä toisistaan.

Indexistä tunnetaan kaksi 1800-luvulla laadittua kopiota, joista Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kopio on talletettu Kansallisarkistoon ja toinen kopiokirja kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Tengström-Lagus-kokoelmaan. Vuonna 1827 palaneesta opiskelijamatrikkelista ei sen sijaan ole olemassa täydellistä kopiota, mutta kaikki näennäisesti vuodesta 1640 alkavat osakuntien matrikkelit ovat alkupäästään osittaisia kopioita siitä.