Osakuntien matrikkelit

Näkymä Boreaalisen eli Varsinais-Suomen pohjoisen osakunnan matrikkelista.

Osakuntien lukumäärä ja rajat ovat muuttuneet moneen otteeseen. 1600-luvun osakunnat henkilöityivät inspehtoreihin, jotka jakoivat maakunnat keskenään, kuten konsistorin pöytäkirjoihin 22.11.1643, 16.11.1653, 11.10.1665 ja 1.10.1679 sisältyvistä luetteloista käy ilmi. Sittemmin vakiintunut maantieteellinen rajaus on kirjattu yksityiskohtaisimmin pöytäkirjaan 21.5.1819.

Eri osakunnissa matrikkelin pito on alkanut eri aikoina. Matrikkelia ovat täydentäneet ja ajoittain korvanneetkin erilaiset jäsen- ja läsnäololuettelot, joita on säilynyt 1700-luvulta. Alkuvaiheessa ylioppilaan nimen kirjoitti matrikkeliin inspehtori tai kuraattori, mutta omakätinen kirjoittautuminen yleistyi ajan myötä. Kirjoittautumisen jälkeen matrikkelia on usein täydennetty myöhempiä elämänvaiheita koskevilla merkinnöillä. Eri aikaan tehdyt merkinnät on puhtaaksikirjoituksen yhteydessä pyritty erottamaan |‑merkillä. Kielenä oli aluksi latina, joka vaihtui vähitellen ruotsiksi ja Savokarjalaisen sekä Pohjalaisen osakunnan kohdalla lopulta suomeksi.

Osakuntien matrikkeleiden arvo lähteenä on korvaamaton ajanjakson alkuosalla, mutta 1800-luvun puolella suurin osa niiden sisältämistä tiedoista on löydettävissä myös muualta. Matrikkeleista on laadittu myös joukko käsin kirjoitettuja jäljennöksiä, joita sisältyy mm. HYK:n Tengström-Lagus-kokoelmaan. Koko Pohjalaisen osakunnan matrikkeli ja vanhin osa Satakuntalaisen osakunnan matrikkelia on julkaistu painettuna 1900-luvulla.

Boreaalisen eli Varsinais-Suomen pohjoisen osakunnan matrikkeli (HYK ms. LO:A.1) sisältää vuodet 1640–1846, joista jakso 1640–1693 on poimittu yliopiston matrikkelista ja v:sta 1693 eteenpäin kyseessä on varsinainen osakunnan nimikirja. Ylioppilaat on varustettu juoksevalla numerolla 1–1166. Numerointi ei ole alkuperäinen, vaan useimpien muiden osakuntien tavoin jälkikäteen lyijykynällä kirjoitettu, mahdollisesti Vilh. Laguksen toimesta. Kirjan alkulehdillä on joukko luetteloita, mm. osakunnan inspehtorit ja kuraattorit sekä osakunnan tilejä vuosilta 1670–1687.

Satakuntalaisen osakunnan matrikkelin (HYK ms. LO:A.2) ensimmäinen nide sisältää vuodet 1640–1808. Kirjan alussa on muutamia osakunnan kokouksen pöytäkirjoja v:sta 1748 sekä otteita muista asiakirjoista. Numeroon 396 asti ylioppilailla ei ole kirjoittautumispäivää ja matrikkelin järjestys noudattaa Indexin avulla rekonstruoitua Albumin järjestystä. Numerosta 397 (24.2.1696) alkaen Satakuntalaisten matrikkeliin on merkitty kirjoittautumispäivä ja sen järjestys poikkeaa jonkin verran Albumin järjestyksestä. Tästä voidaan päätellä, että matrikkeli on otettu käyttöön v. 1696 tai kenties jo muutamaa vuotta aiemmin ja sitä vanhempi jakso on kirjoitettu poimimalla Albumista satakuntalaisia ylioppilaita. Vielä rehtorikaudella 1693–94 esiintyy tyypillinen kopiointivirhe: Albumin Cannelin on muuntunut nimeksi Carmelin. Kirja on ilmeisesti sidottu uudelleen isonvihan jälkeen, vrt. M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I (1954) esipuhe, jonka mukaan matrikkeli ostettiin yhdessä tilikirjan kanssa 21.3.1724. Ensimmäisen matrikkelin täytyttyä on jatkettu seuraavalla niteellä (LO:A.3), joka kattaa vuodet 1809–1846.

Ensimmäinen Turkulaisen osakunnan matrikkeliin (HYK ms. LO:A.4) kirjoitettu ylioppilas Mikael Ahllöf on vuodelta 1776, joten hänellä oli menossa peräti 37. vuosi ylioppilaana, kun tämä kirja otettiin käyttöön Turkulaisen ja Austraalisen osakunnan yhdistyttyä 27.4.1813. Kummallakin osakunnalla oli ennen yhdistymistä todennäköisesti erilliset matrikkelinsa, jotka tuhoutuivat Turun palossa. Tämä yhdistyneen osakunnan kirja oli käytössä vuosina 1813–1839. Turun palon jälkeiset vuodet 1828–1839 on kopioitu myös seuraavaan niteeseen (LO:A.5), joka oli käytössä vuoteen 1846.

Länsisuomalainen osakunta syntyi vuonna 1846 Turkulaisen, Boreaalisen ja Satakuntalaisen osakunnan yhdistyessä. Matrikkeli (HYK ms. LO:A.6) oli käytössä vuodet 1846–1852.

Hämäläisen osakunnan matrikkeli (HYK ms. HO:BIa) sisältää vuodet 1801–1852 ja se näyttää olevan jatkoa aiemmalle täyteen kirjoitetulle ja ilmeisesti Turun palossa menetetylle matrikkelille.

Uusmaalaisen osakunnan vanhin matrikkeli paloi 1827 ja osakunnan vanhin säilynyt kirja (HYK ms. NN:Ba1.1) otettiin käyttöön 1828. Siihen on kopioitu yliopiston matrikkelista myös vuosien 1817–1827 uusmaalaiset ylioppilaat.

Pohjalaisen osakunnan matrikkeli (HYK ms. PohjO:Aa1) kattaa koko jakson 1640–1852. Kirja on otettu käyttöön 1750-luvulla, mutta sen kirjoittajilla on tällöin ollut käytössään myös vanhempaa osakunnan aineistoa, vrt. Genos 21 (1950) s. 66–69. Vuosina 1837–1844 osakunta oli jaettuna Pohjois- ja Eteläpohjalaiseen osakuntaan, joilla oli tällöin omat matrikkelinsa (PohjO:Aa4 ja Aa5).

Viipurilaisen osakunnan arkistosta löytyy laajin valikoima matrikkeleita ja niiden jäljennöksiä. Inspehtori Matias Caloniuksen kirjoittama matrikkeli (HYK ms. ViO:Ba1.1) sisältää vuodet 1640–1803. Tekstiä ja käsialaa tarkkailemalla voidaan päätellä, että Calonius on kirjoittanut sen Porthanin rehtorikaudella syksyllä 1786 ja että se ei ole kopiokirja mistään aiemmasta viipurilaisten matrikkelista, vaan nimet ja päiväykset on valikoitu akatemian Albumista. Seuraava nide (ViO:Ba1.2) on ilmeisesti kopiokirja edellisestä ja vähäiset erot ovat tulkittavissa kopiointivirheiksi. Viipurilaisen osakunnan jaon v. 1833 jälkeen on laadittu myös kolmas kopio (ViO:Ba3), jonka selkänimike on Savo-Karjalaisten vanha nimikirja. Caloniuksen matrikkelin rinnalla pidettiin vuodesta 1796 toista luetteloa (ViO:Ba4), joka jäi vuonna 1803 osakunnan ainoaksi matrikkeliksi ja oli käytössä vuoteen 1817. Seuraava nide (ViO:Ba7) sisältää vuodet 1818–1834 ja siihen on merkitty vielä osakunnan jakamisen 1833 jälkeen 13 viipurilaista ja 39 savokarjalaista ylioppilasta.

Jaetun Viipurilaisen osakunnan matrikkeli (HYK ms. ViO:Ba8) oli käytössä 1834–1852 ja uudestaan 1868–1899, jolloin siihen on tehty vielä täydentäviä merkintöjä myös vanhemman jakson ylioppilaiden elämänvaiheisiin.

Savokarjalaisen osakunnan matrikkeli (HYK ms. S:Ba1) sisältää vuodet 1833–1852. Se on suomenkielinen helmi, jossa on käytetty runsaasti uudissanoja, kuten toistin, rahake-tutkio ja papisoppion koittokirjotus. Osa ylioppilaista on kirjoittanut siihen itse tiedot vanhemmistaan, syntymästään ja koulunkäynnistään, osalle ne on kirjoittanut toinen henkilö. Tekstistä puuttuu runsaasti ä:n ja ö:n pisteitä, joita ei ole lisätty puhtaaksikirjoituksen yhteydessä.

Smålandilaisen osakunnan matrikkeli (HYK ms. NatSmol:Ba1) sisältää vuodet 1640–1797, mutta se on otettu käyttöön 1731. Sen alkuosassa mainitut kirjoittautumispäivät ovat peräisin Albumista ja vuoden 1731 jälkeen mainitaan yleensä sekä Albumiin että osakuntaan kirjoittautumisen päiväys. Uppsalan yliopiston kirjaston kokoelmista löytyy vuonna 1753 laadittu ja 1766 täydennetty kopio Turun akatemian Smålandilaisen osakunnan matrikkelista (UUB Nordin 1051 f. 157–168). Smålandilainen osakunta yhdistettiin Ruotsalaisen osakunnan kanssa kesäkuussa 1798.

Ruotsalaisen osakunnan matrikkeli (HYK ms. NatSveog:Ba1) on otettu käyttöön 1733. Sen vanhin osa v:sta 1640 on kopioitu aiemmasta Länsigötanmaalaisen osakunnan matrikkelista, joka olinpaikka ei ole tiedossa. Käytettävissä olevien tietojen valossa se ei ehkä ole sama kuin Linköpingissä säilytetty piispa Anders Rhyzeliuksen laatima luettelo Turun akatemian länsigötanmaalaisista ylioppilaista 1640–1730, josta ks. Hans Sallander, Västgötarna vid Åbo akademi under 1600-talet, Vestrogothica 6 (1944) s. 84. Ruotsalaisen osakunnan inspehtorina vuodesta 1764 toiminut Johan Bilmark on verrannut matrikkelin vanhimpia tietoja akatemian Albumiin ja kopioinut sieltä löytämänsä kirjoittautumispäivät osakunnan matrikkeliin. Löytämättä jääneiden kohdalle hän on merkinnyt hoc nomen in Matric. non occurrit tai vastaavan maininnan. 1700-luvulla matrikkeli kattaa länsigötanmaalaisten lisäksi myös kaikki muut kuin smålandilaiset ruotsalaisylioppilaat. Vuonna 1744 matrikkelin täyttäminen taukosi puoleksi vuosisadaksi. Jakso 1744–1798 on kokonaan Johan Bilmarkin käsialaa ja se on laadittu todennäköisesti vasta vuonna 1798 ruotsalaisten osakuntien yhdistymisen alla. Matrikkelin lisäksi kannattaa perehtyä Ruotsalaisen osakunnan lukuvuosittaisiin jäsenluetteloihin 1722–1764 ja 1785–1787 (NatSveog:Ba3), jotka sisältävät antoisia tietoja ylioppilaiden läsnäolosta, kotiopettajana toimimisesta ja Ruotsiin palaamisesta.

Yhdistyneen Ruotsalaisen osakunnan matrikkeli (HYK ms. NatSveog:Ba2) oli käytössä vuodesta 1798 ja viimeinen ylioppilas kirjoitettiin siihen 1826. Sen jälkeen ulkomaiset ylioppilaat liittyivät jäljelle jääneisiin suomalaisiin osakuntiin.

Edellisten Helsingin yliopiston piirissä säilyneiden matrikkeleiden lisäksi tunnetaan käsikirjoitus Matrikel på Östgötha studerande (UUB Westin 939, josta kserokopio: HYK ms. Aa.IV.133b). Siihen on koottu Uppsalan, Lundin ja Turun yliopistojen itägötanmaalaiset opiskelijat. Turun akatemian jakso alkaa väliotsikolla Matricle på ÖstGöthar, som studerat uti Åbo, ja se kattaa vuodet 1640–1774. Muihin lähteisiin tietoja vertailemalla voidaan päätellä, että suurin osa nimistä päivämäärineen on poimittu Turun akatemian Albumista. Osa sen ylioppilaista löydetty muista lähteistä, mikä käy usein ilmi tekstistä. Matrikkelin tarkempi syntyhistoria on selvittämättä, mutta mahdollisesti jotain osuutta sen syntyyn on maineikkaalla oppineella Johan Henrik Lidénillä, jonka nimi on neljänneksi viimeisenä Turun ylioppilaiden luettelossa.